Burgundinpata

Pataruoat ei oo ollut ihan mun juttu. Tai kyllä niitä oon tykännyt syödä, mutta syystä tai toisesta en ole koskaan ennen sellaisia itse tehnyt. Vaikkei padat ole näin kesää odotellessa niitä tyypillisimpiä ruokia nyt oli korkea aika korjata asia :) Tämä elämäni ensimmäinen pataruoka syntyi muutamaa eri reseptiä mukaillen.

Burgundinpata

Burgundinpata:

1 kg naudan sisäpaistia

100g pekonia

2 porkkanaa

12 pientä salottisipulia

4 valkosipulinkynttä

1 punainen paprika

3 rkl vehnäjauhoja

2 rkl tomaattisosetta

2,5 dl lihalientä 

4 dl punaviiniä

3 laakerinlehteä

suolaa

mustapippuria

4 timjaminoksaa

Naudan sisäpaisti, porkkana ja sipulit ovat pataruoan perusraaka-aineita

Leikkaa paisti isoiksi kuutioiksi ja kuori valkosipulit ja pilko pekoni suikaleiksi. Ruskista padassa tai pannussa ensin pekoni ja valkosipuli, sitten lihapalat. Kuori sipulit ja porkkanat. Pilko porkkana ja paprika isohkoiksi paloiksi. Ruskista seuraaavaksi porkkanat, paprikat ja kokonaiset kuoritut sipulit. Lisää joukkoon vehnäjauhot ja anna niiden ruskistua hetki. Lisää tomaattisose, lihaliemi ja punaviini. Mausta suolalla ja pippurilla, tipauta joukkoon laakerinlehdet. Siirrä pata 150 asteiseen uuniin vähintään pariksi tunniksi. Lisää pataan noin 10 minuuttia ennen valmistumista tuoreet timjamin oksat. 

Ainekset ruskistetaan ennen uuniin laittoa

Onnistuneen pataruoan salaisuus on pitkään hauduttaminen. Padan ollessa uunissa kannattaa kuitenkin tarkkailla tilannetta, ettei nestettä haihdu liikaa. Tarvittaessa kannattaa laittaa kansi padan päälle...tai jos ei sekään auta, lisätä hieman nestettä. 

Toscanan auringon alla

Toscanassa kaikki tuntuu ja varsinkin maistuu astetta ihanammalta ;) Italian reissulla majailimme muutaman päivän Toscanan alueella täysin omassa rauhassa :) Läheltä ikivanhaa kylää nimeltä Monteriggioni, mutkaisen hiekkatien päästä löytyi syrjäinen, mutta aivan ihastuttava majatalo Antico Borgo Boggiarello. Voin suositella tätä majapaikkaa kaikille...tai ainakin niille, jotka reissaavat auton kanssa (muuten sinne
pääsy on vähän hankalaa).

Hurmaava majapaikkamme

Meilläkin oli siis kaara käytössä, vuokrasimme sen Sienasta. Autoilu onkin paras tapa tutustua Toscanaan, sillä auton kanssa voi kätevästi tehdä pieniä päiväreissuja lähikyliin. Tuolla tietkin on niin kauniita mahtavine maisemineen, että autossa istuminenkin on jo nautinto :)

Yhtenä päivänä teimme retken kukkulan päälle rakennettuun San Gimignanoon. Tämä UNESCOn maailmanperintökohteeksikin luokiteltu pikkukaupunki on tunnettu erityisesti torneistaan, joita aikanaan oli lähes sata. Nykyään niistä enää 14 on pystyssä komistamassa kaupunkia...

San Gimignano on kuuluisa vanhoista torneistaan

Kaupungin pikkukatuja kierrellessä poikkesimme lounaalla erinomaiseksi osoittatuneessa ravintolassa nimeltään I Quattro Gatti. Ravintolan takapihalle aukesi ihanan vehreä terassi. Tässä "neljän katin" ravintolassa tarjottiin paitsi herkullinen antipastolajitelma, myös onnistunut parsarisotto.

Herkkulounas tunnelmallisella sisäpihalla :)

Antipastolautasen kohokohta oli ehdottomasti villisikalihapullat. Ne oli tosi maukkaita! Villisikaa tarjottiinkin tossa kaupungissa lähes kaikkialla. Kadut oli täynnä pikkuputiikkeja, jotka tarjosivat villisikaa eri muodoissa niin syötäväksi kuin matkamuistoksikin. Jätin kuitenkin sen täytetyn villisian pään odottelemaan jotain innokkaampaa turistia ;)

San Gimignanon tunnelmia

Kaupungin reunalta avautui mahtavat maisemat! Kumpuista maastoa jatkui silmänkantamattomiin. Sää oli ihana ja päivä kokonaisuudessaan oikein onnistunut :)

Maailman parasta jäätelöä

Viva Italia! Maa, joka ei petä koskaan :) Tässä tunnelmia ihanasta Firenzestä, jonka suuri ja mahtava Duomo komistaa kaupungin keskustaa. Katedraalin rakentamien aloitettiin jo 1200-luvulla, mutta valmiiksi se saatiin vasta 140 vuotta myöhemmin. Yli 40 metriä halkaisijaltaan oleva kupoli oli valmistuessaan maailman suurin ja edelleen rakennus kuuluu maailman suurimpien kirkkojen joukkoon. Kupolin katolle olisi päässyt ihastelemaan maisemaa kaupungin yli, mutta jonot olivat sen verran pitkät että jätimme tällä kertaa väliin.

Il Duomo di Firenze: jättiläinen, joka ei meinaa mahtua kameran linssiin :)

Illalla kävimme Arno-joen rannassa katsastamassa kuuluisan Ponte Vecchion. Tämä silta on erikoinen, sillä sen kylkeen on rakennettu pieniä kauppoja, joissa aikanaan toimi nahkureita ja teurastajia. Haju- ja meluhaittojen takia nämä ammatinharjoittajat karkoitettiin sillalta ja tilalle saivat tulla parempimaineiset kultasepät. Vielä tänä päivänäkin silta on täynnä korukauppiaita.

Ponte Vechhio ja tunnelmallinen ilta joen varressa

Firenzen lukuisten jäätelöbaarien joukosta löytyy yksi ylitse muiden. Bar Gelateria Vivolissa jätskiä on tehty vuodesta 1930 lähtien ja se on kuuluisa maailman parhaaksi nimitetystä jäätelöstään. Ja tämähän oli testattava :) 

Gelateria Vivoli tunnetaan maailman parhaan jäätelön tekijänä

Matkaoppaassa varoitettiin tämän suureen suosioon päässeen jäätelöbaarin pitkistä jonoista, mutta niiltä onneksi tällä kertaa vältyttiin ja saatiin jopa istumapaikat pöydän äärestä. Jäätelöannoksia löytyi montaa kokoa ja pahimmassa jäätelön puutteessa oleville löytyi kymmenen euron saavi, jonka sai täyttää eri mauilla. Itse tyydyin kuitekin pienimpään alle parin euron kippoon :) 

Toinen toistaan herkullisempien makujen valikoimaa ihmetellessä oli vaikea tehdä päätöksiä, mutta lopulta päädyin maistamaan pistaasipähkinällä maustettua jädeä. Ja nam, hyväähän se oli! Ehkä parasta pistaasijäätelöä mitä olen koskaan maistanut...mutta niinhän sen piti ollakin :) Muiden matkaseuralaisten kupeista löytyi taivaallista mansikkaa, tuhtia suklaata ja raikasta minttusuklaata, hyviä olivat nekin. Kannattaa siis käydä piipahtamassa, jos sattuu vierailemaan Firenzessä. 

Blinit

Blinit, ne on sellaista ruokaa, jota toisinaan tekee intohimoisesti mieli. Mutta syömällä niitä liikaa tulee ähky ja inhotus..bliniöverit siis. Noh, tällä kertaa vältyttiin onneks övereiltä ;)

Lisäkkeinä blinien kanssa meillä oli perinteisesti mätiä, smetanaa ja silputtua sipulia sekä suolakurkkua ja juoksevaa hunajaa. Suolakurkku ja hunaja on kyllä ihan huippu yhdistelmä! 

Blinit tarjotaan kuumina, mielellään suoraan pannulta

Tein blinit tällä kertaa eri reseptin mukaan kuin ennen. Tämä resepti löytyi Tervetuloa meille -kirjasta. Nyt olikin eka kerta kun tein jotain tämän kirjan ohjeiden mukaan, vaikka kirja on ollut mulla jo pari vuotta. Oli jo korkea aika siispä.

Blinit (4:lle):

1,5 dl maitoa

10 g hiivaa

1 dl tattarijauhoja

2,5 dl vehnäjauhoja

1/2 plo olutta

1/2 tl suolaa

1/2 dl voisulaa

2 munankeltuaista

4 munanvalkuaista

Murenna hiiva 37 asteisen maidon sekaan. Lisää tattarijauhot ja 1 dl vehnäjauhoja (loput 1,5 dl lisätään myöhemmässä vaiheessa). Anna sakeahkon taikinan käydä useampi tunti tai mielellään yön yli huoneenlämmössä. Lisää tämän jälkeen olut, suola, voisula, loput vehnäjauhot ja keltuaiset. Anna taikinan taas käydä hetki. Vaahdota sillä aikaa valkuaiset ja lisää ne taikinaan. Kuumenna voi blinipannulla ja paista noin 1 cm paksut blinit molemmin puolin. Saat blineistä rapsakampia kun paistat kummankin puolen kahteen kertaan. Tarjoa kuumana lisäkkeiden kera alku- tai pääruokana.

Blinitaikina kannattaa valmistella päivää ennen, sillä sen olisi hyvä levätä yön yli